Tarina kennelin takana
Minä
Olen eläinrakas, elämäniloinen, nopeasti innostuva ja toimeen tarttuva perheenäiti Turusta. Perheeseeni kuuluu mieheni ja kolme teini-ikäistä poikaa ja tietysti minut koiramaailman syövereihin tutustuttanut elämäni koira: Tellu
Taustaa
Jo pikkutyttönä haaveilin omasta koirasta. Opiskelin koirarotuja ja koiranhoitoa, mutta vanhempani eivät halunneet koiraa. Olen aina ollut eläinrakas ja harrastin ratsastusta ja hoitohevosten lisäksi kiinnyin kaikkiin tallikoiriin ja kissoihin. Minulla on ollut myös marsuja, hamstereita, hevonen ja kissoja. Burmankissoja olen kasvattanut kasvattajanimellä FIN Katruskan.
Tellu on ollut juuri se toiveideni koira, josta haaveilin jo pienenä. Tellun kanssa harrastan koiranäyttelyita ja agilitya. Olemme myös olleet hoopers alkeiskurssilla ja dobo-koirajumppa kurssilla.
Ajatuksia kasvattamisesta
Shelttien kasvatus alkoi tuntua luontevalta polulta oman koirani Tellun myötä – Tellu on osoittautunut juuri sellaiseksi koiraksi, jota sheltti parhaimmillaan on: tasapainoinen perhekoira ja innokas harrastuskumppani. Shelteissä kiehtoo erityisesti niiden monipuolisuus. Ne sopeutuvat moneen ja ovat ilolla mukana arjen askareissa, harrastuksissa ja kaikessa yhdessä tekemisessä.
Juuri näitä ominaisuuksia haluan vaalia ja jalostaa eteenpäin. Nykypäivän koiralta vaaditaan hyvää luonnetta, toimintakykyä ja kykyä selviytyä erilaisissa ympäristöissä. Samalla pidän tärkeänä shelttien terveyden ja kauniin, rodunomaisen ulkonäön säilyttämistä. Rodun geenipoolin kaventuminen ja siitä mahdollisesti seuraavat terveysongelmat huolestuttavat minua, samoin kuin luonteeseen liittyvät haasteet, kuten arkuus ja liiallinen reaktiivisuus, joita rodussa ajoittain esiintyy.
Jalostusyksilöiden valinnassa pidän tärkeänä maltillista sukusiitosastetta ja yksittäisten koirien liikakäytön välttämistä. Aiempi kasvatuskokemukseni burmankissojen parissa antaa minulle hyvän pohjan kasvattamiselle, vaikka koirapuolella onkin vielä tietysti paljon opittavaa. Tärkeää on myös yhteistyö ja avoimuus kasvattajien kesken. Asiat harvoin ovat mustavalkoisia, ja siksi on tärkeää ymmärtää, että asioita voidaan tehdä eri tavoin – silti yhteistä päämäärää, rodun parasta, kohti työskennellen.
Haluan kehittää itseäni kasvattajana. Kennelliiton Kasvattajan peruskurssin lisäksi olen perehtynyt shelttien rotukirjallisuuteen eri vuosikymmeniltä, suorittanut Shetlanninlammaskoirat ry:n kasvattaja-akatemian sekä Helsingin yliopiston kurssin Koirani ja minä. Jatkossakin aion syventää osaamistani osallistumalla mm. Shetlanninlammaskoira yhdistyksen ja Kennelliiton järjestämiin koulutuksiin ja tapahtumiin.
Kasvattamisessa minulle tärkeintä on tehdä asioita harkiten, vastuullisesti ja rodun parhaaksi – koiria ja tulevia perheitä kunnioittaen.
Tärkeimpiä käytyjä kursseja:
Kasvattajan peruskurssi, Kennelliitto
Koirani ja minä, Helsingin yliopisto
Kasvattaja-akatemia, Shetlanninlammaskoirat ry
Jalostuksen peruskurssi, Kennelliitto
Shelttien jalostuswebinaari, Shetlanninlammaskoirat ry
Yhdistykset joihin kuulun:
